Olemme laiskoja luonnostaan
Oletko koskaan miettinyt, miksi kehosi vastustaa, kun yrität kammeta itsesi sohvalta ja lähteä salille? Kyse on evoluutiosta, sillä aivosi kertovat, että on viisaampaa säästää energiaa. Haluaisitko kuitenkin huijata evoluutiota?
Kategoria
Treeni ja treenivinkit
- Kaiken sen tiedon perusteella, jota meillä nykyään on liikunnan merkityksestä keholle ja mielelle, luulisi jokaisen valitsevan fyysisesti aktiivisen elämäntavan, sanoo norjalainen aivotutkija Ole Petter Hjelle.
Miksi me valitsemme vähän liikkuvan elämäntavan, vaikka tiedämme, että se ei ole meille hyväksi? Juttelimme Hjellen kanssa kuullaksemme selityksen sille, miksi sohva on lenkkareita houkuttelevampi vaihtoehto.
Perimme laiskuuden esivanhemmiltamme
- Onko laiskuudellemme jotain hyvää selitystä?
- On olemassa yksi syy, jota mielestäni vähätellään; evoluutio, jonka myötä aivojemme oletusasetuksena on laiskuus. Savannilla asustaneet varhaiset esivanhempamme olivat fyysisesti aktiivisia, koska se oli välttämätöntä hengissä selviytymisen takia. Heidän täytyi juosta ruoan perässä ja paeta vihollisia. Koska ruokavarannot olivat rajalliset, hengissä selviytymisen kannalta oli tärkeää säästää energiaa eikä tuhlata sitä tarpeettomaan liikkumiseen.
- Siinä on järkeä esivanhempiemme kannalta, mutta meillä ei nykyään ole tarvetta olla aktiivisia hengissä säilymisen kannalta?
- Juuri näin, ja siitä ongelmat alkavatkin. Liikkuminen ei ole enää tarpeen. Kaikki, mitä tarvitsemme, on helposti saatavilla. Ruokaa on vapaasti saatavilla, vihollisia ei tarvitse paeta ja liikkumiseen ei välttämättä tarvitse kuluttaa lainkaan kaloreita. Arjen liikkumisen tarpeet ovat vähentyneet, mutta laiskat aivomme kehottavat meitä edelleen säästämään ylimääräistä liikettä. Aivot siis saavat meidät valitsemaan sohvan lenkkareiden sijaan!
- On vähän vaikea uskoa, ettei evoluutio ole edennyt pidemmälle? Eli olemme jumiutuneet esihistoriaan? Kai me nyt olemme vähän viisaampia?
- Kyllähän se vaikuttaa jopa liian yksinkertaiselta selitykseltä. Mutta evoluutio on niin hidasta, etteivät aivomme ole merkittävästi kehittyneet viimeiseen 10 000 vuoteen. Samaan aikaan yhteiskunta kuitenkin kehittyy supervauhtia, ja liikkumisen tarve on vähentynyt: voimme liikkua bussilla ovelta ovelle ja siirtyä hissiin; monilla on käytössään kaksi autoa ja kännykät, eikä meidän tarvitse varsinaisesti liikkua tavataksemme ketään; ruoan voi tilata kotiinkuljetuksella – milloin meillä ylipäätään on tarvetta liikkua itse?
- Lapset kuitenkin juoksevat pitkin päivää, eikä se varsinaisesti ole tarpeellista touhua? Alkaako evoluutio vaikuttaa vasta tietyssä iässä?
- Erittäin mielenkiintoinen kysymys! Savannilla lasten työ oli leikkiä. Lasten oli juoksenneltava kehittääkseen motorisia taitojaan, jotta heistä kehittyisi hyviä metsästäjiä ja säilyisivät hengissä. Joten jos emme sekaantuisi lasten luonnolliseen tarpeeseen juosta ja leikkiä, lapset pysyisivät kauemmin fyysisesti aktiivisina kuin mitä tilanne nykyään on. Koulun alkaessa lapset pakotetaan istumaan paikoillaan.
Huijaa aivoja ja evoluutiota
Vaikka laiskuus onkin ”perittyä”, siitä voi päästä eroon ja ryhtyä aktiiviseksi. Jos onnistut, hyödyt ovat valtavia: vahvistamalla kehon ja mielen kaikkia toimintoja saat pitemmän ja paremman elämän. Eli sinulla ei ole mitään syytä olla huijaamatta evoluutiota!
- Kaikkihan me tiedämme, ettei ole helppoa toimia, kun koko keho ja mieli vastustaa. Miksi toiset pystyvät motivoimaan itsensä liikkeelle ja toiset eivät?
- Aktiivisen elämäntavan omaksuneille jokapäiväinen liikkuminen on muodostunut välttämättömyydeksi. Voisitko myydä kakkosauton? Entä mennä kävellen tai pyöräillen töihin? Tai hypätä bussista pysäkkiä aikaisemmin? Valitsetko portaat hissin sijaan? Juuri tällaiset pienet arjen aktiviteetit tekevät sinusta fyysisesti aktiivisen!
- Miten aivoja saa huijattua tarpeeksi pitkään, jotta liikunnasta tulee tapa?
- Motivaatio saa sinut ulos ovesta, tapa saa pysymään ulkona. Alussa sinulla on oltava sisäistä motivaatiota ja sen jälkeen kärsivällisyyttä tavan juurruttamiseksi. Aivot reagoivat kaikkeen uuteen, joten vanha tuttu tapa, liikkumattomuus, tuntuu hyvältä ja turvalliselta. Muutos vaatii mukavuusalueelta poikkeamista. Alussa on aina turvauduttava sisäiseen motivaatioon, mutta vähitellen liikkumisesta tulee tapa ja lopulta jopa perustarve.
Jo vähäisellä liikkumisella positiivinen vaikutus!
Hjelle haluaa painottaa potilailleen, että vähän on enemmän kuin tarpeeksi:
- Moni tekee virheen ajatellessaan, että on treenattava tosi paljon, jotta sillä olisi jotain vaikutusta. Tutkimusten mukaan saat 90 % liikunnan terveyshyödyistä kun liikut 30 minuuttia 3 kertaa viikossa. Lisäksi voit jakaa 30 minuuttia: 10 minuuttia aamulla, 10 minuuttia lounaalla ja 10 minuuttia matkalla töistä kotiin. Kerron aina myös liikunnan välittömistä vaikutuksista, en niinkään pitkäaikaisista tavoitteista. Jopa ensimmäisen treenin jälkeen tunnet saaneesi lisää energiaa ja hyvän mielen – vaatii paljon, jotta et nauttisi treenistä!