Mitä yhteistä on suklaalla, seksillä ja treenaamisella?
Mitä aivoissa tapahtuu, kun tekee oikeita valintoja?
”Train your brain” -kampanjassamme olemme puhuneet paljon siitä, kuinka liikunta parantaa kaikkea aivotoimintaa. Mutta mitä tapahtuu aivoissamme, kun teemme hyviä valintoja? Onko olemassa jokin tunne, joka kertoo, että tekemämme päätös on meille hyväksi?
Norjalaisen neurotutkija Ole Petter Hjellen mukaan aivojen yksi tärkeimmistä tehtävistä on tehdä hyviä, lajin selviytymistä edistäviä valintoja. Joka kerta, kun aivot valitsevat oikein, aivot vapauttavat palkinnoksi kemikaalisten aineiden cocktailin, joka sisältää mm. dopamiinia.
- Dopamiinia vapautuu aivojen mielihyväkeskuksessa. Dopamiini lisää tietoisuutta ja muistia, mutta ennen kaikkea se antaa intensiivisen halun ja autuuden tunteen, Hjelle kertoo.
Ihmisillä on tapana haluta lisää hyviä asioita. Kyse on juuri siitä kemiallisesta reaktiosta, joka aivoissa tapahtuu, kun tehdään valintoja, jotka ovat hyväksi. Dopamiinin vaikutus suosii evoluution rakentamaa käyttäytymismallia ja pyrkii toistamaan hyviä toimintatapoja. Aivot ovat siis kehittyneet tekemään hyviä valintoja.
Kaikki mitä sydämesi – ja aivosi – haluaa!
Dopamiini on kehon oma onnellisuushormoni, jota aivot vapauttavat. Jokaisen on mahdollista antaa itselleen luonnollinen onnellisuuspiikki kolmen dopamiinia tuottavan aktiviteetin avulla: syömällä suklaata, harrastamalla seksiä tai treenaamalla.
Epäiletkö väitettä? Anna meidän avata suklaan, seksin ja treenaamisen yhteyttä hieman enemmän. Taustoittaaksemme yhteyttä meidän on palattava savannille, jossa ihmisten oli muiden lajien tapaan tehtävä ratkaisevia valintoja selviytyäkseen.
Seksi on välttämätöntä lisääntymisen ja lajin selviytymisen kannalta. Ei ole siis ihme, että se on yksi tärkeimmistä aktiviteeteista ja valinnoista, joita aivot suosivat.
Sen sijaan suklaan syönti ei vaikuta loogiselta evoluution ja selviytymisen näkökulmasta. Miksi juuri suklaa vaikuttaa dopamiinin tuotantoon? Hjelle kertoo yhteyden taustoista hieman tarkemmin:
- Satojen tuhansien vuosien ajan ihmiset ovat kamppailleet saadakseen tarpeeksi kaloreita selviytyäkseen. Aivomme ovat siten kehittyneet suosimaan ravintoa, jossa on paljon kaloreita ja erityisesti sellaista, joka sisältää paljon sokeria ja rasvaa. Syödessämme makeaa makuhermojen ja aivojen välinen yhteys saa aivojen mielihyväkeskuksessa pienet juhlat aikaan. Tämän kiehtovan mekanismin takia, pidämme erityisen paljon sokerista. Itse asiassa, sokerilla on yhtä addiktoiva vaikutus kuin tupakalla.
Viimeinen aktiviteetti, joka palkitsee aivojen mielihyväjärjestelmää, on liikunta. Miksi aivot palkitsevat meitä fyysisestä aktiivisuudesta?
- Kun ihminen oli metsästäjä savannilla, selviytymisen kannalta oli elintärkeää pystyä juoksemaan tarpeeksi kovaa sekä saadakseen saalista että paetakseen vihollisia. Jos ei pystynyt juoksemaan etsiäkseen seuraavaa ateriaa, saattoi itse päätyä ateriaksi. Siksi aivomme tuottavat dopamiinia, kun liikumme, Hjelle kertoo.
Tänä päivänä emme saalista itse, ja luontainen tarpeemme liikkua tulee suurelta osin laiminlyödyksi. Fyysinen aktiivisuus palkitsee kuitenkin edelleen aivojen mielihyväkeskusta dopamiinilla, sillä aivoissamme ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia yli 10 000 vuoteen. Evoluutio on hidasta, joten hyviä uutisia - saamme nauttia dopamiinin vapautumisesta liikunnan yhteydessä vielä pitkään!
Lue lisää:
Valinta on sinun – löydä lempitapasi liikkua ja anna aivojesi nauttia onnellisuuden tunteesta!