Liikunta tekee sinut älykkäämmäksi
Tiesitkö, että 4 minuuttia fyysistä aktiivisuutta antaa sinulle paremman keskittymiskyvyn jopa seuraavan tunnin ajaksi?
Kategoria
Treeni ja treenivinkit
AIVOT ON ELIN, JOHON FYYSINEN AKTIIVISUUS VAIKUTTAA
1900-luvulla tutkijat Yhdysvalloissa havaitsivat, että rottien ja hiirien muistin keskus (hippokampuksen alue aivoissa) kasvoi, kun ne saivat leikkiä vapaasti häkissä olevilla pyörillä. Kymmenen vuotta myöhemmin osoitettiin, että kun rotat ja hiiret pystyvät saavuttamaan juoksun avulla lisää hermosoluja ja parantamaan muistia, tämä täysin sama prosessi tapahtuu myös meidän aivoissamme!
Norjalainen aivotutkija Ole Petter Hjelle on kirjoittanut kirjan ”Vahvat aivot aktiivisella keholla” ja hän kertookin, että fyysinen aktiivisuus kasvattaa tarkkaavaisuuttamme, parantaa muistiamme sekä tekee meistä entistäkin luovempia.
Harjoittelun aikana erittyy useita kemiallisia aineita, ja näiden aineiden on osoitettu vahvistavan melkein kaikkia aivotoimintojamme.
Fyysisellä aktiivisuudella on positiivia vaikutuksia stressin hallintaan, oppimiseen, muistiin, luovuuteen, keskittymiskykyyn ja älykkyyteen. Lisäksi, aktiivinen elämäntapa vähentää masennuksen ja ahdistuksen riskiä sekä alentaa myös dementiaan sairastumisen riskiä.
KUINKA PALJON MEIDÄN TULISI LIIKKUA, JOTTA MEISTÄ TULISI ÄLYKKÄÄMPIÄ?
Mikä parasta, se ei vie paljon aikaa! Yhden kävelylenkin päivässä on osoitettu vähentävän dementian riskiä jopa 50 prosenttia. Ja vain 4 minuuttia liikuntaa auttaa sinua saavuttamaan paremman keskittymiskyvyn jopa tunnin ajaksi.
FYYSISEN AKTIIVISUUDEN VÄLITÖN VAIKUTUS AIVOIHIN
Saatat miettiä, kuinka kauan sinun on harjoitettava fyysistä toimintaa, ennen kuin huomaat vaikutuksen? Joudutko odottamaan kuukausia vai voiko muutoksia huomata heti?
Tästäkin Hjellellä on hyviä uutisia!
Sinun ei tarvitse odottaa tuloksia pitkään. Liikunnalla on sekä pysyviä että välittömiä vaikutuksia muistiisi. Yhdysvalloissa tehty tutkimus osoitti, että heikommassa fyysisessä kunnossa olevat ihmiset suoriutuivat paremmin muistitestistä, kun he harrastivat liikuntaa ennen testiä. Heikommassa kunnossa olevat saavuttivat paremmat testitulokset, kuin parempikuntoiset, jotka eivät olleet harrastaneet liikuntaa ennen testiä.
Fyysisellä aktiivisuudella on välitön vaikutus myös aivoihimme muun muassa endorfiinien ja dopamiinin vapautumisen muodossa, jotka molemmat antavat meille onnen tunnetta ja lisäenergiaa. Oletko esimerkiksi koskaan ohittanut kotona vallitsevaa sotkua ja lähtenyt kuntosalille siitä huolimatta? Tai ehkä ajattelit, että sinun tulisi mieluummin pysyä kotona ja siivota, sekä tiedostat että sotku näyttää ylitsepääsemättömältä? Mutta sitten jotakin tapahtuu treenin aikana ja kun palaat kotiin, sotku ei näytäkään enää niin ylitsepääsemättömältä. Tämä johtuu endorfiineista ja dopamiinista, jotka ovat yksinkertaisesti antaneet sinulle vaaleanpunaiset aurinkolasit – koko maailma näyttäytyy treenin jälkeen hieman mahtavammalta paikalta!
MILLÄ HARJOITTELUMUODOLLA ON PARHAAT HYÖDYT AIVOIHIN?
Me ihmiset haluamme aina nopeita tuloksia ja mieluiten lyhyimmän mahdollisen reitin onnistumiseen. On mielenkiintoista tietää, onko olemassa jotakin tiettyä treenimuotoa, jolla olisi parempia hyötyjä aivojen toimintaan.
Kaikki harjoittelu on aina kotiin päin, etenkin endorfiinien ja dopamiinin suhteen, kuten edellä mainittiin. Kuitenkin optimaalisen vaikutuksen saavuttamiseksi sinun on nostettava sykettäsi, ja niin sanottu korkean intensiteetin harjoittelumuoto antaa parhaan vaikutuksen aivojesi terveydelle. Myös osallistumalla ryhmäliikuntatunnille, jossa on myös askelsarjoja ja niiden yhdistelmiä, pääset haastamaan vieläkin enemmän aivojasi, ja näin saat parhaat hyödyt treenistä irti ja myös aivosi kiittävät!