Onko sinulla alhainen verensokeri?

Monet kokevat tuntevansa toisinaan verensokerinsa laskevan, mikä aiheuttaa ärtyneisyyttä ja nälän tunnetta. Useimmat ovat varmasti kuulleet jonkun valittavan alhaisesta verensokerista ja että he tarvitsevat ruokaa – heti! Viime vuosina sanontaa on alettu kritisoida, sillä terveellä ihmisellä, jolla ei ole diabetesta, verensokeri ei voi olla alhainen. Alhaisella verensokerilla tarkoitetaan normaaliarvoa 4–8,7 mmol/litra (määritelmä voi vaihdella) alempaa verensokerin arvoa.

Tutkimuksissa, joissa tehtiin verensokerimittauksia terveille ihmisille, jotka kokevat usein verensokerinsa olevan alhainen, ei havaittu tutkimushenkilöiden verensokerin olevan alhainen. Joissain tapauksissa oireiden on sen sijaan havaittu olevan sidoksissa verensokerin laskemiseen normaaliarvojen sisällä (2). Siksi ei oikeastaan ole täysin väärin sanoa, että ”verensokerini on alhaalla”, koska kyse voi todella olla verensokerin laskemisesta, minkä aivot yrittävät korjata viestittämällä nälästä.  

Mielenkiintoista on, että joillain täysin terveillä ihmisillä verensokerin on havaittu putoavan hetkellisesti aterian jälkeen. Tämä koskee pääasiassa pienikokoisia ihmisiä, joilla on korkea insuliiniherkkyys sekä henkilöitä, jotka ovat pudottaneet paljon painoa. Myös naisten, joilla on kohtalaista ylipainoa alaruumiissa (takamuksessa ja reisissä), on havaittu olevan herkkiä verensokerin laskemiselle aterian jälkeen (3). Terveellä henkilöllä elimistön erilaiset mekanismit nostavat verensokerin kuitenkin takaisin.   

Aivojen toiminta on riippuvaista jatkuvasta glukoosin saannista. Siksi elimistössä on useita eri mekanismeja, jotka puuttuvat asiaan verensokerin alkaessa laskea. Haiman tuottama glukagonihormoni stimuloi glukoosin vapautumista maksaan varastoituneesta glykogeenista. Elimistö voi tuottaa glukoosia myös laktaatista (maitohaposta), glyserolista (rasvan ainesosa) ja glukogeenisista aminohapoista (erityisiä aminohappoja, jotka voidaan muuntaa glukoosiksi). Nämä mekanismit estävät alhaisen verensokerin vaikutuksia.

SUHTEELLISEN SUURELLA OSALLA VÄESTÖSTÄ ON ESIDIABETES

Henkilö, jolla on diabetes tai esidiabetes (elimistössä vapautuu liian vähän insuliinia tai joka on insuliiniresistentti), ei pysty hyödyntämään glukoosia riittäviä määriä. Tämän seurauksena soluissa on liian vähän glukoosia ja verisuonistossa on liikaa glukoosia eli verensokeri on koholla. Sekä alhainen että korkea verensokeri on vaarallinen. Esidiabetes on osoittautunut varsin yleiseksi.

Ylipaino, vähäinen liikunta, huonot ruokailutavat, stressi, tupakointi ja geenit ovat tyypin II diabeteksen riskiin vaikuttavia tekijöitä. Verensokeri on syytä käydä mittauttamassa terveyskeskuksessa, jos on ylipainoinen ja kokee verensokerin heilahtelevan usein. Mitä aiemmin verensokerin säätelyn häiriöt havaitaan, sitä paremmin voidaan ryhtyä oikeanlaisiin toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi.  

Useimmissa tapauksissa ihmiset kokevat alhaisen verenpaineen todennäköisesti nälkänä. Ihminen tulee nälkäiseksi noin kolmen tunnin välein. Se vastaa aikaa, joka kuluu mahalaukun tyhjentymiseen ja ravintoaineiden imeytymiseen aterian jälkeen. Tyhjä mahalaukku viestittää aivoille nälästä. Myös glykogeenin määrän väheneminen maksassa, aleneva verensokeri ja vapaiden rasvahappojen määrän väheneminen vaikuttavat näläntunteeseen.

Ravitsemussuositukset ovat samat siihen katsomatta, johtuuko kokemasi verensokerin aleneminen todella alenevasta verensokerista vai muista elimistön signaaleista, joiden vuoksi koet tarvitsevasi ruokaa. Syö ravinteikasta ruokaa, joka pitää kylläisenä pitkään, ja vältä sokeria sisältäviä elintarvikkeita, jotka ovat nopean energian lähteitä. Selvitä kokeilemalla, kuinka usein tarvitset ruokaa, sillä se on hyvin yksilöllistä. Useimmille sopiva aterioiden väli on neljä tuntia. Säännöllinen liikunta auttaa pitämään verensokerin tasaisena ja vähentää myös tyypin II diabeteksen riskiä.