Elixia.fi -sivustolle
Liity jäseneksi

Stressaatko itsesi ylipainoiseksi?

Stressaatko itsesi ylipainoiseksi?

Teetkö kaiken oikein ruokavalion ja liikkumisen suhteen, muttet silti saavuta haluamiasi tuloksia? Silloin tulosten saavuttamisen esteenä saattaa olla stressi.

Kristine Symreng, laillistettu ravitsemusneuvoja
Kristine Symreng, laillistettu ravitsemusneuvoja
21. lokakuuta 2018

Nykyään stressi on yhtä suuri yhteiskunnallinen ongelma kuin liian vähäinen liikkuminen ja liiallinen roskaruoan syöminen. Ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos olemme stressaantuneita, häviäjän osaan joutuu usein liikkuminen. Vähäinen liikkuminen heikentää stressinsietokykyä. Stressaantuneina nukumme ja syömme huonommin. Noidankehä on valmis, ja siitä seuraa terveyden heikkeneminen. Kuulostaako tutulta?

KAKSI STRESSITYYPPIÄ

Elimistömme reagoi stressiin nykyään samalla tavalla kuin 10 000 vuotta sitten. Silloin stressiä aiheuttivat vaaralliset eläimet, kun taas nykyään stressihormonit lähtevät virtaamaan, kun tietokone lakkaa toimimasta tai kun elämä ei suju suunnitelmien mukaan. Syke kohoaa, kun keho tarvitsee lisää verta, happea ja ravinteita valmistautuessaan joko puolustautumaan tai pakenemaan. Stressireaktio, joka johtuu siitä, että tekemistä on liian paljon, ei oikeastaan ole tarpeellinen, sillä useimmiten emme hajota tietokonetta, kun se lakkaa toimimasta tai lähde juoksemaan pakoon, kun elämä koettelee. Jos esimerkiksi kovan treenin tuottama energia ei pääse vapautumaan kehosta, myös stressihormonit jäävät kehoon.

PITKÄÄN JATKUVA STRESSI LISÄÄ SYDÄNINFARKTIN, VÄSYMYSOIREYHTYMÄN JA FIBROMYALGIAN RISKIÄ.

Lyhytaikainen stressi ei ole vaarallista, vaan päinvastoin se auttaa meitä vahvistamaan immuunivastetta ja harjoittamaan kehon puolustuskykyä mahdollisia tulevia henkeä uhkaavia tilanteita varten. Pitkäaikaista stressiä puolestaan aiheuttavat jatkuvat suuret vaatimukset, kun joudumme työskentelemään tiukkojen määräaikojen kanssa ehtimättä palautua välillä. Pitkäaikainen stressi on hengenvaarallista. Sen lisäksi, että pitkäaikainen stressi lisää sydäninfarktin, väsymysoireyhtymän ja fibromyalgian riskiä, se aiheuttaa myös unihäiriöitä, huonontaa ruokailutottumuksia ja heikentää treenituloksia kortisolin lihaskudosta hajottavan vaikutuksen vuoksi. (1)

STRESSI SAA SYÖMÄÄN HUONOMMIN

Pitkään jatkuva stressi saa elimistön säästämään energiaa ja alentamaan energiankulutusta. Se toimii näin valmistautuakseen tuleviin fyysisesti vaativiin tilanteisiin. Tämän seurauksena rasvaa kertyy kehoon helpommin ja koemme tarvitsevamme enemmän elintarvikkeita, jotka sisältävät paljon rasvaa ja sokeria. Tällaisella ruoalla on rauhoittava vaikutus ollessamme stressaantuneita tai alakuloisia.   

Stressi lisää myös suunnitelmien epäonnistumisen riskiä. Unohdamme ottaa terveellistä ruokaa sisältävän lounasrasian mukaan, jätämme ehkä lounaan väliin tai syömme sen aivan liian myöhään. Ja millaista ruokaa valitsemme silloin, kun on kova nälkä? Useimmiten emme kanaa ja kvinoaa. Juuri ateriavälin pitkittyessä syömme usein sellaista ruokaa, jonka itse asiassa tiedämme olevan kaikkea muuta kuin hyväksi itsellemme. Jos kovan nälän lisäksi olemme stressaantuneita tai alakuloisia, on usein tarve saada lohduksi paljon rasvaa ja sokeria sisältävää ruokaa.

KYLLÄISYYSHORMONIT EIVÄT EHDI AKTIVOITUA, JOS ATERIAN SYÖ KYMMENESSÄ MINUUTISSA

Stressaantuneena pyrimme tekemään kaiken nopeasti. Puhumme ja kävelemme nopeasti ja myös syömme nopeasti. Kylläisyyshormonit eivät ehdi aktivoitua, jos syömme lautasen tyhjäksi kymmenessä minuutissa. Silloin luulee helposti tarvitsevansa lisää ruokaa tullakseen kylläiseksi. Syömällä hitaasti ja syömällä kasvikset ensin ehdimme tuntea kylläisyyden tunteen ennen kuin olemme syöneet liikaa.

LASKE STRESSITASOA – 6 VINKKIÄ!

  • Syö ravinteikasta ruokaa säännöllisin väliajoin koko päivän ajan. Se edistää kehon stressinsietokykyä. Syö paljon kasviksia, kuitupitoisia hiilihydraatin lähteitä ja hyödyllisiä rasvoja, joita on kalassa, rypsiöljyssä ja pähkinöissä. Vältä makeisia ja muita elintarvikkeita, jotka sisältävät lisättyä sokeria.
  • Harrasta liikuntaa ja liiku paljon arkena, jotta stressihormonien määrä elimistössä laskee.
  • Nuku 7–9 tunnin yöunet. Univaje stressaa elimistöä ja lisää näläntunnetta.
  • Pidä hauskaa! Seurustele läheisten ja ystävien kanssa ja naura paljon.
  • Vietä aikaa luonnossa ja mielellään eläinten kanssa. Luonnolla ja eläimillä on meihin rauhoittava vaikutus.
  • Huolehdi siitä, että pidät työstäsi ja että se on kehittävää. Se, ettei viihdy työssään, voi olla hyvin stressaavaa. 

Tutustu valikoimaamme ja kokoa oma jäsenyytesi

Liity jäseneksi

Ravinto ja hyvinvointi

Tarjoamme paljon vinkkejä treenaamiseen ja syömiseen niin, että saat terveellisemmät elintavat sekä vahvemman kehon ja mielen.

Lue lisää aiheesta Ravinto ja hyvinvointi →


;