Treenaatko henkistä vahvuutta, jotta saavutat tavoitteesi? - ELIXIA
Elixia.fi -sivustolle
Liity jäseneksi

Treenaatko henkistä vahvuutta, jotta saavutat tavoitteesi?

Treenaatko henkistä vahvuutta, jotta saavutat tavoitteesi?

Oletko joskus asettanut treenitavoitteen, jota et ole saavuttanut? Kadottanut fokuksen ja menettänyt uskon omiin kykyihisi? Uskotellut itsellesi, että ”en minä pysty” tai ”tuohon en tule ikinä pystymään”, ja päästänyt sen toteutumaan? Silloin et ole ainoa. Mutta mitä voit tehdä välttääksesi tämän ja saavuttaaksesi tavoitteesi?

Rebecca Hammel
Rebecca Hammel
05. kesäkuuta 2018

Henkinen vahvuus on tärkeintä, ehkä jopa avain treenaamis- ja jokapäiväisten haasteiden saavuttamiselle pitkällä aikavälillä. Useissa tieteellisissä tutkimuksissa on osoitettu, että ajatukset ohjaavat tunteitamme, jotka puolestaan vaikuttavat kehon reaktioihin ja käyttäytymiseemme. Useimmiten esteenä ovat siis omat aivosi. Oma pääsi tekee päätöksen rajoistasi

YouGovin vastikään Renaultin toimeksiannosta tekemässä tutkimuksessa todettiin, että vähintään kerran viikossa treenaavista ruotsalaisista (noin 57 prosenttia) suurin osa uskoo henkisen vahvuuden olevan tärkeää, mutta vain kymmenen prosenttia pyrkii kehittämään sitä. Todennäköisesti tämä johtuu siitä, ettei puolet ruotsalaisista tiedä, miten henkisiä lihaksiaan voisi harjoittaa. [1] 

Tiesitkö että...

Me ihmiset ajattelemme noin 65 000 ajatusta päivässä ja niistä noin 95 % on samoja kuin edellisenä päivänä.
Näin ollen ajattelemme joka päivä noin 3 500 uutta ajatusta, jotka voivat joko vahvistaa tai hiljalleen lannistaa meidät. 

Omaa henkistä vahvuuttaan voi kehittää kahdella tavanomaisella keinolla. Toinen niistä on perusmieliharjoittelu ja toinen on tavoitteellinen mieliharjoittelu. Ensimmäinen tarkoittaa sitä, että aivot opetetaan rentoutumaan ja olemaan vastaanottavaisemmat. Siten voi esimerkiksi ehkäistä stressiä ja selviytyä muutoksista paremmin. Tutkimukset ovat osoittaneet myös, että tällainen henkinen harjoittelu on tavallista lepoa tehokkaampi keino ehkäistä ja vähentää stressiä. Tavoitteellisessa mieliharjoittelussa on kyse tavoitteiden visualisoimisesta, niin kuin ne olisi jo saavutettu, ja siitä, ettei kadota fokusta. Se on menetelmä, joka auttaa meitä saavuttamaan tiettyjä toiveitamme. Tavoitteiden visualisoinnissa on tärkeää, että tavoite on realistinen, konkreettinen ja mitattavissa oleva. Tärkeää on myös, että tavoitekuvat täytetään vahvoilla ja myönteisillä ilon ja hyvinvoinnin tunteilla. Paras keino on aloittaa perusmieliharjoittelulla ja jatkaa sitten tavoitteelliseen harjoitteluun.

Treenaa henkistä vahvuutta

Me ihmiset ajattelemme noin 65 000 ajatusta päivässä ja niistä noin 95 % on samoja kuin edellisenä päivänä. Näin ollen ajattelemme joka päivä noin 3500 uutta ajatusta, jotka voivat joko vahvistaa tai hiljalleen lannistaa meidät. Näistä 95 prosentista useat ovat tiedostamattomia ajatuksia. Aivot luovat malleja, tapoja ja rutiineja, joissa aivoilta vaaditaan vähän ponnisteluja tehtävän ratkaisemiseksi. Haaste on, että näitä ajatusmalleja voi olla hyvin vaikea murtaa, ja niistä tulee helposti riippuvuutta aiheuttavia. [2]

MIELIHARJOITTELU TOIMII TÄSMÄLLEEN SAMALLA TAVALLA KUIN FYYSINEN HARJOITTELU KUNTOSALILLA TAI LENKKIPOLULLA. SÄÄNNÖLLISYYS JA JATKUVUUS KEHITTÄVÄT JA VAHVISTAVAT, MUTTA EIVÄT YHDESSÄ YÖSSÄ. 

MITEN MATKANSA KOHTI VAHVEMPAA MIELTÄ JA TREENITAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISTA VOI ALOITTAA? 

Kysyin asiaan perehtyneeltä kokeneelta huippu-urheilijalta ja valmentajalta Jonas Coltingilta [*]. 

– Ensinnäkin täytyy luoda tavoitekuva ja pystyä vastaamaan kysymykseen, miksi haluaa saavuttaa sen. Sillä ei ole merkitystä, jos ei tiedä tarkalleen, miten tavoitteeseen voi päästä henkisesti tai fyysisesti, kunhan tahtoa on. On vaikeaa auttaa sellaista ihmistä vahvistumaan henkisesti asetetun tavoitteen saavuttamiseksi, jos kyseinen henkilö ei pysty vastaamaan kysymykseen, miksi hän haluaa saavuttaa tavoitteen. Selkeä SYY on tärkeä myös koko matkan aikana, kun motivaatio laskee ja alkaa tuntua siltä, että haluaisi luovuttaa. 

Miksi haluat päästä tavoitteeseesi?

KAIKILLA EI OLE MAHDOLLISUUTTA KÄYTTÄÄ MENTAALIVALMENTAJAA. MITEN MIELIHARJOITTELUN VOI ALOITTAA ITSE?

– Ensimmäinen askel on opetella rentoutumaan hengittämällä oikein. Monilla meistä elämä aiheuttaa stressiä, joudumme vaikeisiin tilanteisiin ja ”unohdamme” hengittää kunnolla. Se muodostaa kehoon jännitystiloja ja aiheuttaa rasitusta. Googlesta voi helposti etsiä harjoituksia, joilla saa tuloksia nopeasti. 

– Toinen askel on tulla tietoiseksi siitä, ”mitä sanoo itselleen”, kun kohtaa jotain vaikeaa tai hankalaa. Millaista sisäistä vuoropuhelua käyt esimerkiksi silloin, jos olet aiemmin päivällä päättänyt käydä illalla juoksulenkillä, ja illalla alkaakin sataa kaatamalla? Alatko keksiä tekosyitä vai suhtaudutko asiaan myönteisesti? Se, miten puhut itsellesi tällaisissa tilanteissa, vaikuttaa sinuun valtavan paljon, ja siksi toinen askel on tulla tietoiseksi juuri tästä. Vain siten voimme alkaa muuttaa ajatustapojamme, Jonas Colting sanoo ja jatkaa:

– Olettakaamme, että olet sellainen ihminen, joka alkaa keksiä tekosyitä. Kokeile jonkin aikaa olla liioitellun myönteinen. Se voi tuntua typerältä, mutta sen vaikutus aivoihin on suurempi kuin uskotkaan. 

MIETI SELKEITÄ PERUSTELUJA SILLE, MIKSI HALUAT SAAVUTTAA TAVOITTEEN

– Seuraava vaihe on tulla tietoiseksi siitä, miltä tuntuu vaikeissa tilanteissa treenin aikana tai ehkä juoksulenkillä, kun se ei suju suunnitelmien mukaan. Miltä keskustelu itsesi kanssa kuulostaa silloin? 

Jonas Colting kertoo meillä olevan sisäinen tarve paeta, joka muistuttaa itsestään tällaisissa tilanteissa. Tunne, että haluaa pysähtyä tai luovuttaa, on luonnollinen. Siksi on tärkeää, että jo ennen tällaiseen tilanteeseen joutumista on laatinut itselleen selkeitä perusteluja, joita voi toistaa päässään.

– Kuten aiemmin mainitsin, on hyvä palata kysymykseen ”Miksi minä teen tätä?”. Toinen hyvä keino kehittää henkistä vahvuutta ja olla kadottamatta fokusta on visualisoida tavoite. Piirrä päässäsi kuva siitä, miltä tavoitteen saavuttaminen tuntuu, mutta muistele myös tavoitteen saavuttamiseen jo käyttämääsi aikaa ja harjoittelua. Se vahvistaa.

5 askelta henkisen vahvuuden harjoittelun aloittamiseen

  1. Opettele hengittämään oikein.
  2. Opettele olemaan tietoinen siitä, ”mitä sanot itsellesi”, kun kohtaat jotain vaikeaa tai hankalaa.
  3. Ole liioitellun myönteinen jonkin aikaa.
  4. Harjoittele ajankäyttöä. Jaa aika pieniin osiin.
  5. Opettele tuntemaan olosi mukavaksi kohdatessasi epämiellyttäviä asioita.

Henkistä vahvuutta voi harjoittaa

– Näin pitkälle päästyämme, alan yleensä työstämään asiakkaan kanssa sitä, miten he käyttävät aikaa. Se on äärimmäisen tärkeä tekijä harjoittelussa. Monet näkevät koko harjoittelujaksonsa tai koko treenikertansa yhtenä pitkänä pötkönä sen sijaan, että jakaisivat sen pieniksi osiksi, jolloin havainnollistaminen on helpompaa. Se puolestaan auttaa käyttämään aikaa tehokkaammin. 

– Tämän lisäksi pyrin yleensä myös vähentämään niiden tunteiden dramaattisuutta, joita usein tunnemme kohdatessamme jotain rankkaa, vaikeaa tai vastoinkäymisiä. On täysin luonnollista, että haluaa pysähtyä tai lopettaa, ja se on osa vahvan mielen kehittämisprosessia. Ota se vastaan ilman kielteisiä ajatuksia ja muistuta itseäsi siitä, että se tekee sinusta vahvemman ja rikastuttaa sinua henkisesti ajan mittaan. Opettele yksinkertaisesti tuntemaan olosi mukavaksi kohdatessasi epämiellyttäviä asioita. 

KEIDEN PITÄISI HARJOITELLA HENKISTÄ VAHVUUTTA JA MILLOIN MIELIHARJOITTELUNSA VOI ODOTTAA TUOTTAVAN TULOKSIA?

 Yksinkertainen vastaus on kaikkien, henkinen vahvuus on kaiken perusta. Henkisen vahvuuden kehittäminen on jatkuva prosessi, joka ei oikeastaan pääty koskaan, mutta joka on tärkeää riippumatta siitä, onko huippu-urheilija vai tavallinen kuntoilija. Mieliharjoittelua täytyy kuitenkin muuttaa ulkoisten olosuhteiden muuttuessa. Esimerkiksi itse olin vuosien ajan huippu-urheilija ja käytin mieliharjoittelua, mutta minun on yhä harjoiteltava henkistä vahvuuttani, koska altistan itseäni jatkuvasti uusille haasteille, jotka asettavat minulle toisenlaisia vaatimuksia.  Hienoa henkisen vahvuutensa harjoittelussa on, että sitä voi hyödyntää kaikissa tilanteissa, olipa kyseessä juoksulenkki tai vaikea tilanne töissä. 

 Tuloksia alkaa myös näkyä melko nopeasti. Sen huomaa melko nopeasti, jos joku alkaa kokea tilanteita aiempaa myönteisemmällä tavalla. Täytyy kuitenkin muistaa, että mieliharjoittelu toimii täsmälleen samalla tavalla kuin fyysinen harjoittelu. Tuloksia voi alkaa näkyä vähitellen, mutta jatkuvuus on tärkeää ja tehdä sinnikkäästi töitä, jotta tuloksista tulee pysyviä. Koskaan ei saa lopettaa. 

MUTTA JOS OLEN MOTIVOITUNUT JA OSAAN VASTATA KYSYMYKSEEN MIKSI JA MINULLA ON SUUNNITELMA, MUTTA SILTI KADOTAN MOTIVAATION, MITEN PÄÄSEN TAKAISIN OIKEALLE POLULLE?

 Istu alas ja kirjaa ylös, miksi motivaatio yhtäkkiä pääsi lopahtamaan. Usein syy löytyy ulkoisista tekijöistä. Syyt voivat olla moninaisia, esimerkiksi ettei kumppanilta saa tukea, että on kyllästynyt harjoitteluohjelmaan, että töissä on stressiä tai että on sairastunut. Monet kangistuvat liikaa kaavoihin asetettuaan tavoitteen ja laadittuaan siihen liittyvän suunnitelman. Jos tapahtuu jotain odottamatonta, jonka vuoksi suunnitelmaa ei voi noudattaa täsmälleen, pian alkaa tuntua siltä, että ”voin yhtä hyvin luovuttaa”. Siksi on tärkeää opetella olemaan joustava ja mukautumaan tilanteisiin, joita ei voi hallita. Maailma ei pysähdy, vaikka olet asettanut tavoitteen ja laatinut tiukan suunnitelman. Odottamattomista tilanteista selviytymisen fokusta kadottamatta voi yksinkertaisesti nähdä osana mieliharjoitteluaan – mikään ei ole pilalla vain siksi, että jokin asia ei mene suunnitelman mukaan.

Mielikuvaharjoittelusta on apua tavoitteista riippumatta

Jonas oli vastikään myös mukana Renaultin järjestämässä kokeessa, jossa kolme urheilijaa sai harjoitella henkistä vahvuuttaan tietyn aikaa ja ajaa sen jälkeen erikoisvarusteltua Renault Kadjaria pelkällä ajatuksen voimalla. He myös onnistuivat siinä. Tämä sanoo paljon siitä, kuinka vahvoiksi henkiset lihaksemme voivat kehittyä. Voit tutustua kokeeseen täällä. 

TIIVISTÄEN VOIDAAN SIIS SANOA, ETTÄ RIIPPUMATTA SIITÄ KUKA OLET, MITÄ TEET TAI MILLAISIA TAVOITTEITA SINULLA ON, MIELIHARJOITTELUSTA VOI OLLA APUA. TÄYTYY VAIN OPETELLA MUKAUTUMAAN EPÄMIELLYTTÄVIIN TILANTEISIIN.

[1] Tutkimuksen teki mielipide- ja markkinatutkimusyritys YouGov Renaultin toimeksiannosta. Ajanjaksolla 6.–11. syyskuuta 2017 tehtiin yhteensä 2009 haastattelua internetin kautta, joissa haastateltiin täysi-ikäisiä ruotsalaisia miehiä ja naisia.

[*] Jonas Colting on ruotsalainen triathlonisti, kirjailija, luennoitsija, yrittäjä ja terveysneuvoja. Hän on saavuttanut kansainvälistä menestystä pitkän matkan triathlon-kisoissa ja useita MM-mitaleja. Hän on myös voittanut Havaijilla järjestettävän rankan Ultraman World Championship -kilpailun kaksi kertaa. Lue lisää Jonaksesta täällä. 

Tutustu valikoimaamme ja kokoa oma jäsenyytesi

Liity jäseneksi

Harjoittelu

Lue lisää aiheesta Harjoittelu →